14.2.2016

7.2.2016 rv 27+0

Tulin katsomaan sinua heti kun pääsin. Isäsi oli mukana tietenkin.

Tulin sängyllä sinun viereesi, enkä voinut muuta kuin itkeä. Olit niin pieni ja suloinen.

Taisin kyynelien lomasta hieman naurahtaa "kato sen nenää" nenäsi näytti niin isolta muuhun nähden.

Sain laittaa käteni sinun luoksesi, en epäröinyt hetkeäkään vaikka se pelotti. Olit niin pieni.

Tartuit sormilla kiinni sormestani ja puristit. Se oli lupaus. Me taistellaan.

Illalla osastolla sängyssä maatessa hätkähdin. Minulla tuli maitoa, sinä olit sen saanut aikaan suloisuudellasi.



Ei kommentteja: