6.3.2016

5.3.2016

Kuukausi aikaa siitä, kun koin elämäni hirveimmän ja onnellisimman yön. Sinä synnyit.

Toivon, että ihmiset jotka vain nauttivat tilanteestani lukiessaan katsoisi peiliin.

Tiedättekö te miltä tuntuu pelätä, joka hetki, että saako lasta ikinä kotiin, mitä ongelmia tulevaisuudessa on.

Tiedättekö  miten pahalta tuntuu nähdä lapsia, tai maha pystyssä käveleviä tulevia äitejä, kun itse yrittää luoda sidettä oman lapsen kanssa teho-osastolla. 

Jos et tiedä, pysähdy hetki. Jos se ei herätä sinussa muita kuin iloisia ajatuksia, katso peiliin ja katso uudemmankin kerran. 

Ja joo kyllä, blogissani on kakka juttuja ja muita lässyn lässyn juttuja. Todellakin, ja tulee olemaan jatkossakin,  Sillä jokainen asia, joka sinusta voi tuntua pieneltä on suurta meille. Jokainen päivä on meille lahja, jokainen minuuttikin kallista.  Jos et kestä sitä, lopeta lukeminen tähän paikkaan.

Olet luuseri, joka ei tiedä elämästä mitään, onneksi minulla on jotain arvokkaampaa.

Äidinrakkaus.

Se minun avautumisestani.. En vain voi ymmärtää miten tällaisia ihmisiä on oikeasti edes olemassa..

Nyt sinuun kullannuppuni:

Tänään meillä oli suuri päivä. Saimme olla kanssasi pitkään, sillä olemme Oulussa viikonlopun.

Tänään isäsi kylvetti sinut, kylpy oli sinulle ensimmäinen. Odotettiin hirveää itkua, mutta kurtistit vain kulmiasi ja ilmeilit.

Äitisi sai valita sinulle vaatteet, pinkit haalarit näyttivät sinulta. Ja olitkin niin söpö ne päällä.

Sinulta otettiin iholämpöanturi tänään pois, ei sitä tarvita. Näin ne johdot ja letkut pikkuhiljaa häviävät.

Illemmalla pääsit isäsi syliin, sillä isä menee maanantaina töihin. Viikonloput saatte viettää isätytär laatuaikaa. 

Sinne sinä 875 grammainen kultakimpale jäit ilmeilemään.

Nuku hyvin.







4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ompa uskomatonta ja törkeää, että olette tuollaista kommenttia saaneet! :(

Minä en tunne sinua enkä teitä, mutta näin linkin blogiisi, ja aloin seuraamaan. Teillä on todella kaunis pieni tytär, ihana nähdä miten hän voimistuu ja kehittyy, toivottavasti pääsette jo kevään korvalla viettämään tavallista vauvaperheen arkea kotiin. Kaikkea hyvää, ja voimia teille! :) <3

Sanna kirjoitti...

Hän on kyllä niin suloinen tapaus :) Paljon tsemppiä tulevaan ja koita olla välittämättä idioottimaisista kommenteista, vaikka ihan varmasti pahaa tekee! Niiden kirjoittajat ovat omassa elämässään pahasti epäonnistuneet ja siksi tuntevat tarvetta pilata muidenkin. Säälittävää :(

Anonyymi kirjoitti...

muista että olet maailman vahvin ihminen, äiti. muiden sanat satuttaa varmasti, varsinkin kun kyse on omasta lapsesta.
kirjoita blogissasi ihan mitä itse haluat, sinun blogihan tämä on!

vaikka teitä en henkilökohtaisesti tunne, täällä on toinen äiti-ihminen kyyneleet vuodattanut pikkuisenne vuoksi. toivon teille paljon voimia ♥ suojelusenkeli suojelee pikkuista ♥

epeli^ kirjoitti...

Kiitos teille <3 Onneksi ihania ihmisiä on enempi olemassa! :)